Uusia harrastuksia ja puutarhaseikkailua

Viime viikolla aloin ekaa kertaa kaivata Milolle ja mulle enemmän ohjelmaa päiviin. Tämä ehkä johtuu osittain siitä, että Milo on selvästi alkanut tarvitsemaan enemmän virikkeitä. Täällä niitä on vaan vaikea keksiä, kun ei ole hyviä ulkoilupaikkojakaan eikä aina viitsisi mennä maksullisiin sisäleikkipaikkoihin. Ja mä kun en ole mikään askartelu- ja laululeikki-ihminen, tai ylipäänsä hyvä leikkimään. No, ei auta kuin yrittää olla kekseliäs.

Tämä tylsyyden tunne ehkä korostui viime viikolla, kun tuli vietettyä arkipäivinä paljon aikaa kotosalla. Vaikka kyllähän niihinkin päiviin sisältyi kaikenlaista. Kyläilin Milon kanssa Katin luona, Anne T kävi meillä kylässä, vietettiin lasten kanssa leffailtaa, pelattiin lautapeliä ja kävin Lukan kanssa kaupoilla. Oli kuitenkin enimmäkseen pakko parannella kotona viimeviikkoista hoverboardilla saatua haavaa, joka aukesi aina uudestaan kun laitoin laastarin ja kengät jalkaan eikä meinannut parantua millään. 

Rasmuksella ja Lukalla puolestaan on koulun myötä arkisin paljon ohjelmaa. Ensin on tietysti itse koulupäivät ja koulun jälkeen on nyt kaikenlaista harrastustoimintaa uusien aktiivisten harjoittelijoiden myötä, mikä on ihan huippua! Ja sitten vielä silloin tällöin kaverikyläilyjä siihen päälle.

Tällainen näky odotti mua yhtenä päivänä kun seisoskelin koulun pihalla. Yhtäkkiä alkoi musiikki raikaamaan ja koulun ovesta hyppeli iloinen letkajenkka-kulkue, joka sujahti taas sisälle koulun toisesta ovesta. Tällainen on meininki täällä koululla. :) 

Keskiviikkoisin Lukalla on koulun jälkeen temppu- ja uintikerho. Ensimmäisellä kerralla rakensivat mm. ihmispyramideja ja tietysti uivat. Rasmuksella on samaan aikaan koodausta, jota Samuli vetää koululla. Keskiviikkoisin on myös koulun yhteiset pesispelit iltapäivällä ja yleensä tämän jälkeen Samuli menee vielä lasten kanssa saunomaan ja uimaan.

Temppukerhossa.

Torstaisin Rasmuksella ja Lukalla on koulun jälkeen liikuntakerho, jossa tehdään joka viikko erilaisia juttuja, osittain lasten toiveiden mukaan. Ensimmäisellä kerralla pelasivat sählyä. Lisäksi ensi viikolla alkaa tiistaisin iltapäiväkerho, jonka ohjelmasta ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Lauantaina lähdettiin ystävien suosituksesta katsastamaan Suriya Land -nimistä second hand -kauppaa. Paikka oli sekä ulkoa että sisältä täynnä ihastuttavia yksityiskohtia. Ja kaupan oli jos jonkinlaista aarretta! Soittimia, urheiluvälineitä, leluja, astioita, sisustustavaroita yms. Tyydyttiin kuitenkin pääasiassa vain katselemaan. Tai no, Milolle tarttui mukaan uusi kuorma-auto ja Samuli löysi hienon mahjong-pelin.

Myymälän toisena sisäänkäyntinä toimi valtava kitara. Luka, Milo ja minä kurkitaan tuolta kitaran reiästä.

Coca Cola -keräilijälle olisi löytynyt vaikka mitä.

Rasmus olisi halunnut tämän.

Onnellinen uuden kuorma-auton omistaja.

Kaupan yhteydessä oli kahvila, josta sai todella hyvää jäätelöä.

Milo ihastelee jätskikuppinsa kuvia.

Suriya Landista otettiin taksi New York Pizza House -ravintolaan, josta olin nähnyt mainoksia. Pieni ja vaatimattoman näköinen paikka, mutta syötiin siellä ehdottomasti parhaat pizzat mitä ollaan Thaimaassa syöty.

Sunnuntaina lähdettiin retkelle Nong Noochin puutarhaan. Alue on valtavan iso, noin 250 hehtaarin kokoinen. Koko alue on täynnä toinen toistaan hienompia puutarhoja. Upeasti leikattuja puita ja pensaita, kukkia, hienoja kiviä ja valtavasti eläinpatsaita. On vaikea käsittää miten suuri työ noiden puutarhojen tekemisessä on ollut. Ja mikä työ niitä on ylläpitää. Vaikuttavaa.

Paikka oli hieno, vaikkakin vähän sekava mun makuun. Koko aluetta ei jaksanut yhden päivän aikana kiertää. Pörrättiin jalkaisin osa ajasta ja käytiin bussilla vielä puolen tunnin kiertoajelulla alueella.

Kiertoajelulla. Puutarha jatkui silmänkantamattomiin.

Luka löysi lempieläimiään hippoja.

Raitaa raidan perään, tiikeriä ja seepraa.

Thaimaalaiseen tapaan tässäkin puistossa oli tietysti myös oikeita eläimiä patsaiden lisäksi. On kiva, että lapset pääsevät täällä näkemään kaikenlaisia eläimiä paljon enemmän kuin Suomessa ja lähes joka paikassa myös syöttämään ja silittelemään niitä.

Pikkunorsu kulki emonsa vieressä.

Oltiin koko porukka ihan poikki päivän jälkeen ja loppuilta menikin huilaillessa ja keräillessä voimia uuteen viikkoon.