Yllätysvieraita Suomesta

Viime viikko käynnistyi reippaasti aamulenkillä. Ei sentään juoksulenkillä, älkää huolestuko. ;) Anne H:n kanssa käytiin kävelyllä. Kierrettiin Buddha Hillin ympäri menevä lenkkeilyreitti. Kyllä siinä hien pintaan sai, kun auringon paahtaessa työnsi Miloa rattaissa mäkiä ylös.

Lenkkimaisemaa.

Tiistaina Milo ja minä lähdettiin aamulla Katin perheen mukaan Royal Cliff -hotellin leikkipaikalle, jonne pääsevät myös hotellin ulkopuoliset leikkimään maksua vastaan. Kivaa vaihtelua Milolle. Leikkipaikassa oli todella paljon erilaisia leluja ja löytyi myös mm. liukumäki. Hiukan tuli Ruotsin risteilyt ja Silja Linen leikkipaikka mieleen.

Milo löysi paljon hienoja autoja.

Mimosa puolestaan innostui prinsessalinnasta.

Tiistaina oli koulun jälkeen ensimmäistä kertaa iltapäiväkerho. Ohjelmassa oli futista ja Afrikan tähteä. Luka ei päässyt mukaan kun oli kipeä. Samasta syystä jäi myös viime viikon muut harrasteet väliin.

Pitkin viikkoa tuli taas sairasteltua koko perhe vuoron perään. Tai itse asiassa tämä alkoi jo edellisellä viikolla. Kaikilla muilla mua lukuun ottamatta oli vuoron perään kovaa mahakipua usean päivän ajan. Tätä on ollut koululla liikkeellä, eli jonkin sortin mahapöpö. Mulla puolestaan oli yhtenä yönä vähän kuumetta ja vuorokauden ajan kipeä olo. Se on merkillistä miten paljon täällä on tullut tänä talvena sairasteltua. Koululla on koko ajan jotain tautia liikkeellä. Niinhän se on tietysti aina Suomessakin.

Torstaina saatiin yllätysvieraita Suomesta, kun Samulin veli Heikki tuli puolisonsa Heidin kanssa tänne viikon lomalle. Ilmoittivat asiasta vasta edellisenä päivänä. Yöpyvät hotellissa tässä meidän lähellä. Tuliaisiakin saatiin, ruisleipää ja herkkuja. Kiitos niistä, kyllä maistuivat hyvältä!

Perjantaina Rasmus ja Luka olivat koulun kanssa viettämässä liikuntatunteja rannalla. Pelasivat mm. rantalentistä. On se vaan ihanaa että tällaiseen on mahdollisuus!

Koulun jälkeen Tiiti-ope tuli pyytämään mut keskustelemaan lasten asioista. Siinä vierähtikin sitten jutellessa pari tuntia. Hiukan toista kuin Suomen tiukkaan aikataulutetut vanhempainvartit. Eikä ollut ensimmäinen kerta kun keskusteluja käytiin. On todella upeaa, että opettaja antaa näin paljon vapaa-aikaansa ja vielä perjantai-iltapäivänä ja paneutuu todella lasten asioihin. Ymmärrän täysin, että Suomessa opettajilla ei ole resursseja tällaisiin. Sitäkin enemmän osaan arvostaa tätä täällä.

Koululta saapuessani Heikki ja Heidi olivat tulleet kylään. Ehdin hetken vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan, kun jo pitikin taas rientää. Lähdettiin meinaan viettämään naisten iltaa Anne T:n ja Anne H:n kanssa.

Tällä kertaa suuntasimme Silverlake Vineyard -viinitilalle. Olimme perillä klo 17:55 ja ensimmäiseksi näimme kyltin jossa sanottiin että alue sulkeutuu klo 18... Pääsimme kuitenkin vielä sisään ja ehdimme pikaisesti katsella maisemia sekä nähdä mielettömän upean auringonlaskun! Maisemat olivat uskomattoman kauniit. Mielellään olisi pidempäänkin ihaillut.

Viinitarha on kauniilla paikalla järven rannalla, kukkuloiden ympäröimänä. Tuntui kuin olisi vaihdettu maata Italiaan, tunnelma oli hyvin erilainen kuin Thaimaassa yleensä.

Alueen sulkeuduttua siirryimme tien toisella puolella olevaan ravintolaan, joka onneksi oli vielä auki. Maisteltiin tilan viiniä ja oli muuten hyvää, vaikka en odottanut paljoa thaimaalaiselta viiniltä. Syötiin, juotiin ja ihasteltiin maisemia.

Ravintolan sulkeuduttua piipahdettiin vielä toisessa ravintolassa Pratamnakissa ja illan lopuksi päädyttiin rannalle istuskelemaan. Kuunneltiin meren kohinaa ja katseltiin tähtiä.

Lauantaina vietettiin päivää Pattaya Parkin vesipuistossa Heikin ja Heidin kanssa. Lapset saivat uida ja laskea liukumäkiä ja itse sain nauttia auringosta. Auringossa löhöily tuntuu olevan harvinaista herkkua vaikka täällä asutaankin, arkea kun täälläkin elellään.

Lauantaina vietettiin kiinalaista uutta vuotta ja se näkyi myös Pattaya Parkissa. Katseltiin esitystä, jossa lohikäärme kierteli kepin nokassa kiipeileviä miehiä ja lopulta kietoutui tolpan ympäri. Aina välillä lohikäärme sylki suustaan kipinöitä, papatteja ja savua. Vieressä paukutettiin rumpuja niin lujaa että korviin sattui.

Samuli, Heikki ja Heidi lähtivät vesipuistoilun jälkeen vielä jatkamaan iltaa kaupungille. Mä vetäydyin lasten kanssa kotiin huilaamaan.

Sunnuntaina vietettiin päivää Koh Larnin saarella Heikin ja Heidin kanssa. Ollaan käyty saarella kerran aikaisemmin, enkä käsitä miksi vain kerran. Niin paljon nautin taas saaren tunnelmasta, auringosta ja turkoosista merestä. Aika on vaan hujahtanut niin vauhdilla.

Tällä kertaa emme jääneet Ta Waenin rannalle, jonne lautta saapuu. Ranta on saaren vilkkain ja näin turistisesonkina se oli aivan älyttömän täynnä ihmisiä ja veneitä. Kylki kyljessä oli porukkaa sekä rannalla että meressä ja veneitä suhasi ristiin rastiin.

Niinpä hypättiin lavataksiin ja ajeltiin Samae-nimiselle rannalle. Ranta oli viihtyisä ja oli todella hyvä valinta siirtyä pois päärannalta. Täällä oli paljon rauhallisempaa. Oli myös mukava nähdä vähän enemmän saarta auton kyydistä.

Syömässä rantaravintolassa.

Täytyy kyllä ottaa keväälle enemmän aikaa auringossa makoiluun, rannoille ja uimiseen, kun täällä nyt kerran vielä ollaan. Nautin siitä kuitenkin niin paljon ja silti se on jäänyt viime kuukausina vähälle. Enemmän on tullut vietettyä aikaa ostoskeskuksissa kuin ulkona. Nyt tuli onneksi viikonloppuna nautittua, kiitos siitä meidän vieraille, joiden seurassa saatiin heittäytyä itsekin taas turisteiksi! :) 

Uusia harrastuksia ja puutarhaseikkailua

Viime viikolla aloin ekaa kertaa kaivata Milolle ja mulle enemmän ohjelmaa päiviin. Tämä ehkä johtuu osittain siitä, että Milo on selvästi alkanut tarvitsemaan enemmän virikkeitä. Täällä niitä on vaan vaikea keksiä, kun ei ole hyviä ulkoilupaikkojakaan eikä aina viitsisi mennä maksullisiin sisäleikkipaikkoihin. Ja mä kun en ole mikään askartelu- ja laululeikki-ihminen, tai ylipäänsä hyvä leikkimään. No, ei auta kuin yrittää olla kekseliäs.

Tämä tylsyyden tunne ehkä korostui viime viikolla, kun tuli vietettyä arkipäivinä paljon aikaa kotosalla. Vaikka kyllähän niihinkin päiviin sisältyi kaikenlaista. Kyläilin Milon kanssa Katin luona, Anne T kävi meillä kylässä, vietettiin lasten kanssa leffailtaa, pelattiin lautapeliä ja kävin Lukan kanssa kaupoilla. Oli kuitenkin enimmäkseen pakko parannella kotona viimeviikkoista hoverboardilla saatua haavaa, joka aukesi aina uudestaan kun laitoin laastarin ja kengät jalkaan eikä meinannut parantua millään. 

Rasmuksella ja Lukalla puolestaan on koulun myötä arkisin paljon ohjelmaa. Ensin on tietysti itse koulupäivät ja koulun jälkeen on nyt kaikenlaista harrastustoimintaa uusien aktiivisten harjoittelijoiden myötä, mikä on ihan huippua! Ja sitten vielä silloin tällöin kaverikyläilyjä siihen päälle.

Tällainen näky odotti mua yhtenä päivänä kun seisoskelin koulun pihalla. Yhtäkkiä alkoi musiikki raikaamaan ja koulun ovesta hyppeli iloinen letkajenkka-kulkue, joka sujahti taas sisälle koulun toisesta ovesta. Tällainen on meininki täällä koululla. :) 

Keskiviikkoisin Lukalla on koulun jälkeen temppu- ja uintikerho. Ensimmäisellä kerralla rakensivat mm. ihmispyramideja ja tietysti uivat. Rasmuksella on samaan aikaan koodausta, jota Samuli vetää koululla. Keskiviikkoisin on myös koulun yhteiset pesispelit iltapäivällä ja yleensä tämän jälkeen Samuli menee vielä lasten kanssa saunomaan ja uimaan.

Temppukerhossa.

Torstaisin Rasmuksella ja Lukalla on koulun jälkeen liikuntakerho, jossa tehdään joka viikko erilaisia juttuja, osittain lasten toiveiden mukaan. Ensimmäisellä kerralla pelasivat sählyä. Lisäksi ensi viikolla alkaa tiistaisin iltapäiväkerho, jonka ohjelmasta ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Lauantaina lähdettiin ystävien suosituksesta katsastamaan Suriya Land -nimistä second hand -kauppaa. Paikka oli sekä ulkoa että sisältä täynnä ihastuttavia yksityiskohtia. Ja kaupan oli jos jonkinlaista aarretta! Soittimia, urheiluvälineitä, leluja, astioita, sisustustavaroita yms. Tyydyttiin kuitenkin pääasiassa vain katselemaan. Tai no, Milolle tarttui mukaan uusi kuorma-auto ja Samuli löysi hienon mahjong-pelin.

Myymälän toisena sisäänkäyntinä toimi valtava kitara. Luka, Milo ja minä kurkitaan tuolta kitaran reiästä.

Coca Cola -keräilijälle olisi löytynyt vaikka mitä.

Rasmus olisi halunnut tämän.

Onnellinen uuden kuorma-auton omistaja.

Kaupan yhteydessä oli kahvila, josta sai todella hyvää jäätelöä.

Milo ihastelee jätskikuppinsa kuvia.

Suriya Landista otettiin taksi New York Pizza House -ravintolaan, josta olin nähnyt mainoksia. Pieni ja vaatimattoman näköinen paikka, mutta syötiin siellä ehdottomasti parhaat pizzat mitä ollaan Thaimaassa syöty.

Sunnuntaina lähdettiin retkelle Nong Noochin puutarhaan. Alue on valtavan iso, noin 250 hehtaarin kokoinen. Koko alue on täynnä toinen toistaan hienompia puutarhoja. Upeasti leikattuja puita ja pensaita, kukkia, hienoja kiviä ja valtavasti eläinpatsaita. On vaikea käsittää miten suuri työ noiden puutarhojen tekemisessä on ollut. Ja mikä työ niitä on ylläpitää. Vaikuttavaa.

Paikka oli hieno, vaikkakin vähän sekava mun makuun. Koko aluetta ei jaksanut yhden päivän aikana kiertää. Pörrättiin jalkaisin osa ajasta ja käytiin bussilla vielä puolen tunnin kiertoajelulla alueella.

Kiertoajelulla. Puutarha jatkui silmänkantamattomiin.

Luka löysi lempieläimiään hippoja.

Raitaa raidan perään, tiikeriä ja seepraa.

Thaimaalaiseen tapaan tässäkin puistossa oli tietysti myös oikeita eläimiä patsaiden lisäksi. On kiva, että lapset pääsevät täällä näkemään kaikenlaisia eläimiä paljon enemmän kuin Suomessa ja lähes joka paikassa myös syöttämään ja silittelemään niitä.

Pikkunorsu kulki emonsa vieressä.

Oltiin koko porukka ihan poikki päivän jälkeen ja loppuilta menikin huilaillessa ja keräillessä voimia uuteen viikkoon.