Thaimaan auringon alla: Arkista eloa ja tyttöjen iltamaa

Arki pyörii täällä leppoisasti. Kun Rasmus ja Luka lähtevät kouluun ja Samuli alkaa tehdä töitä, niin Milon kanssa otetaan aamupäivät useimmiten ihan rauhassa ilman sen suurempaa ohjelmaa. Tehdään hitaasti aamupuuhat, leikitään, luetaan, katsotaan lastenohjelmia, tiskailen, saatan naputella blogia, haetaan lounasta katukojusta jne. Rasmus ja Luka pääsevät koulusta noin klo 13-14 päivästä riippuen. Koulupäivät ja tunnit ovat rakenteeltaan hiukan erilaisia kuin Suomessa. Täällä ei esimerkiksi ole samanlaisia välitunteja kuin Suomessa, vain pieniä taukoja.

Ennen poikien koulun loppumista mennään Milon kanssa hyvissä ajoin pihalle leikkimään koulun leluilla. Siinä on yleensä muitakin vanhempia istuskelemassa joten juttuseuraa riittää. Koulun jälkeen kun pojat on hetken hengähtäneet ja tehneet läksyt, mennään usein uimaan ja sitten ravintolaan syömään. Toki päivät elää hirveästi vaihtelevien menojen vuoksi, mutta jos ei ole mitään niin tässäpä meidän päivien tämänhetkinen peruskaava. Ihanan kiireetöntä!

Useimmiten syödään arkisin tässä Pratamnakissa, tutuissa ravintoloissa. Tällä viikolla käytiin kuitenkin vaihtelun vuoksi keskiviikkona Jomtienin rannalla syömässä ja torstaina syötiin keskustassa suomalaisessa Maikan majatalossa. :) Luka oli onnessaan kun sai yhtä lempiruoistaan: hernekeittoa. Ja vieläpä ruisleivän kyytipojaksi. Mun harmiksi graavilohi oli loppu. Kotiin ostettiin mukaan muutama karjalanpiirakka munavoilla. Vaihtelua ainaiseen paahtoleipään.

Hernekeittoa ja ruisleipää.

Perjantaina lähdettiin viettämään tyttöjen iltaa kaupungille, minä ja molemmat Annet. Käytiin ensin syömässä ja siitä jatkettiin leffaan. Täällä muuten kunnioitetaan kuningasta nousemalla mainosten jälkeen seisomaan kuninkaallisen hymnin ajaksi ennen leffan alkua. Leffan jälkeen käytiin vielä shoppailemassa (vaikka kukaan ei tainnutkaan ostaa mitään) ja parilla drinkillä Cocktail Carilla. Hauska ilta oli!

Hard Rock Cafessa.

Ei ollu leffateatterissa ruuhkaa.

Ihana Cocktail car!

Anne T, minä ja Anne H

Ajettiin illan aikana myös autolla erään paikallisen huorakadun läpi. Siinä seisoi tyttöjä koko kadun varrelta vieri vieressä toinen toistaan paljastavammissa asuissa näytillä ja länsimaisia miehiä pörräsi seassa valitsemassa itselleen mieluista seuraa. Todella epämiellyttävää katseltavaa. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää niitä miehiä, jotka tuonne menevät. No, tulipa nähtyä vilaus tästäkin puolesta Pattayaa. Täällähän tosiaan naiset saa liikkua aivan rauhassa, toisin kuin monissa muissa maissa. Miesten kimpussa ovat sen sijaan sekä huorat että ladyboyt. :D

Lauantaina mentiin oman perheen kanssa Central Festival -ostoskeskukseen pyörimään. Jäi edelliseltä illalta into shoppailla, mutta en löytänyt mitään kivaa ja mun tyylistä. Alan jo luopua toivosta että löytäisin koko vuonna itselleni mitään vaatteita. Lisäksi kaupoissa on todella paljon pitkiä housuja ja pitkähihaisia paitoja, joita ei todellakaan ole täällä tarvetta ostaa. Näissä länsimaisissa liikkeissä hinnat ovat myös kovat, vaatteet ovat kalliimpia kuin Suomessa. Sitten taas katukojuissa vaatteita ei pääse sovittamaan ja laatukin on tietysti yleensä melko huono. Huoh. No, Samuli löysi itselleen taas paitoja. Ehkä mäkin vielä joskus löydän täältä omannäköisen kaupan.

Ei pöllömpi paikka hampurilaisbaarille. Carl's Junior Central Festivalissa.

Näkymää Beach Roadille.

Voi miten onnellinen Milo oli kun Centralista (paikallinen Stockmann) löytyi leikkipaikka!
Täällä kun ei missään ulkona ole keinuja tai liukumäkiä.

Sunnuntaipäivä otettiin rentoutumisen kannalta. Aamulla lähdettiin aamupalalle ravintolaan, ekaa kertaa. Pientä luksusta. Loppupäivä menikin altaassa (sain kellua rauhassa uimapatjalla auringossa, parasta!), jätskillä ja tv:tä katsellen. Niin ja keitinhän mä oikein suomalaisen lohikeitonkin! Niin sitä vaan alkaa kaivata kotiruokaa ja ruoanlaittoa, ravintoloissa syöminenkin voi ihan oikeasti alkaa kyllästyttää. Täytyy yrittää löytää kaupasta tuttuja aineksia, niin voisi kokkailla useamminkin kotona.