maanantai 12. syyskuuta 2016

Oppia kantapään kautta ja uusia ystäviä

Rasmus ja Luka ovat käyneet täällä nyt koulua reilun viikon ajan ja tykkäävät kovasti. Koulunkäynti vaikuttaa jotenkin paljon rennommalta kuin Suomessa, vaikka toki täällä opiskellaan ahkerasti ja säännöistä pidetään kiinni. Luka kuvaili koulua niiin ettei se tunnu koululta, saa enemmän jaloitella, välillä makoilla lattialla tyynyillä ja myös leikitään ja pelaillaan enemmän. Silloin tällöin pääsee koulupäivien aikana myös pulahtamaan uima-altaaseen.

Opetus on myös hyvin yksilöllistä, täällä kun eriyttäminen on helpompaa pienessä porukassa. Opettaja esimerkiksi kiinnitti huomiota Lukan taitoihin ja testien jälkeen todettiin, että hän osaa jo todella hyvin 2. luokan asiat vaikka lukuvuosi vasta alkoi. Nyt Luka pääseekin tekemään haastavampia tehtäviä ja osallistumaan myös ylempien luokkien tunneille. Tällä hetkellä Luka on ollut matikan ja äidinkielen tunneilla yhdessä 4. ja 5. luokkalaisten kanssa ja muilla tunneilla yhdessä 1. ja 2. luokkalaisten kanssa (3. luokkalaisia ei koulussa tällä hetkellä ole). Joillakin tunneilla koko koulun porukka on yhdessä, esimerkiksi liikunta- ja musiikkitunneilla.

Liikuntatunneissa onkin opettajille haastetta. Täällä kun ei ole koululla kunnon pihaa, eikä lähellä ole urheilukenttiä, nurtsikenttiä tai muutakaan paikkaa missä voisi liikuntatunteja viettää. Niinpä ovat käyneet uinnin lisäksi mm. parkkihallissa leikkimässä hippaa. Kekseliäisyyttä riittää. :) Kivasti ovat pitäneet pieniä liikuntatuokioita lähes päivittäin liikuntatuntien lisäksi.

Parkkihallistakin on liikuntapaikaksi.

Välitunnin aikana koulun ohi kulkiessani katsoin, että siellä ne viettivät aikaa ihanasti kaikki eri ikäiset pojat yhdessä: 2. luokkalainen, 4. luokkalainen, 5. luokkalaiset ja 7. luokkalaiset. Tällainen kaveruus yli ikärajojen ei Suomessa helposti toteudu. Ja toki tyttöjenkin kanssa vietetään aikaa.

Täällä kaverit eivät läheskään aina asu kävelymatkan päässä kuten Suomessa. Meidän lisäksi tällä hetkellä vain yksi perhe asuu tässä Pratamnakissa, muut asuvat automatkan päässä ja ovat levittäytyneet ympäri Pattayaa. Kaupungin sisäisiin automatkoihin voi ruuhkien vuoksi kulua paljonkin aikaa.

Perjantaina meillä kävi taas siivooja ja lähdettiin siksi aikaa Big C:hen, joka on Tescon lisäksi toinen paikallinen Prisma. Jätin lompakkoni kotiin lipaston laatikkoon, kun ajateltiin ettei turhaan oteta kahta lompakkoa mukaan. Kun sitten tultiin takaisin, niin lompakko oli kadonnut. Siivooja oli siis varastanut sen. Ja mä vielä jätin tippiä ja kiitokset pöydälle! Ai että mua suututti, että kehtaa! Rahaa lompakossa ei ollut paljon, mutta sinne meni myös mun visa electron -kortti.

Ekoilla siivouskerroilla otettiin kaikki arvokas aina mukaan mutta myöhemmin ajattelin, että ei siivooja ole niin tyhmä että varastaisi koska jäisi siitä varmasti kiinni ja menettäisi työpaikkansa. Väärin ajateltu, ei pitäisi luottaa liikaa. No, opinpa taas, kantapään kautta.

Sekin otti päähän, että alkoi viikonloppu enkä pääse toimistolle vaatimaan siivoojaa tilille asiasta ennen maanantaita. Täällä kun ei hyödytä poliisillekaan mennä tekemään rikosilmoitusta. Todennäköisesti istuttaisivat mua siellä koko päivän eikä asialle tehtäisi kuitenkaan mitään. Poliisi on täällä lähtökohtaisesti aina paikallisten puolella. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa jos toinen osapuoli on paikallinen ja toinen länkkäri, se on aina länsimaalaisen ihmisen syy. Meitä "farangeja" saatetaan myös sakottaa ilman mitään järkevää syytä.

Onneksi Samulilla on vielä pari korttia joilla voidaan nostaa rahaa niin ei jouduta pulaan. Suomalainen ja myös thaimaalainen kortti, Samuli kun avasi pari viikkoa sitten tilin myös paikalliseen pankkiin. Sekään ei ollut yksinkertaista, vasta neljännessä pankissa suostuttiin tili avaamaan. Täällä rahan nostaminen suomalaiselta tililtä on todella kallista, 7 euroa + 3% nostosta. Eli esim. jos nostaa automaatista 500 euroa niin siitä menee 22 euroa nostokuluja. Thaimaalaiselta tililtä rahan nostaminen on ilmaista, mutta sinnekin rahan siirtäminen suomalaiselta tililtä maksaa noin 10 euroa. Edullisemmaksi rahan nosto kuitenkin tulee tätä kautta, kun siirtää tilille isomman summan kerralla.

Lauantaina käytiin tutustumassa Central Festival -ostoskeskukseen, joka sijaitsee Pattayan keskustan rantakadulla. Ostoskeskus oli hieno ja jättimäinen, seitsemän isoa kerrosta täynnä länsimaisia ketjuliikkeitä. Hinnat tuntuivat olevan vähintään Suomen tasoa. Joukossa oli kalliita luksusliikkeitä, mutta myös esim. H&M löytyi. Ravintoloita oli myös paljon ja ylimmässä kerroksessa oli ainakin leffateatteri ja keilahalli. Tällä kertaa ei kierrelty kauppoja, käytiin vaan silmäilemässä mitä kaikkea sieltä löytyy. 

Tällaisen turvaportin läpi joutuu kulkemaan päästäkseen ostoskeskukseen.


Maisemaa ostoskeskuksen ulkotasanteelta.
Central Festival ulkoapäin illalla.
Baaripakettiauto.

Sunnuntaina saimme Rasmuksen luokkakaverin Ninnin vanhemmilta kutsun tulla heidän altaalleen viettämään päivää. Ja mehän otimme ilolla kutsun vastaan! Anne, Jarno ja Ninni asuvat myöskin Pratamnakissa eli tässä meidän lähellä, reilun kilometrin päässä. Vietimme oikein hauskan iltapäivän grillaillen ja uiden heidän katollaan loistoseurassa. Tähän leppoisaan sunnuntaipäivään oli hyvä lopettaa viikko.




Grillimestarit. Ulkokeittiö katolla.
Kyllä muuten maistui pihvi ja fetasalaatti pitkästä aikaa hyvältä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti