Haikeissa tunnelmissa

Viime viikko oli Songkran-lomaa koulusta. Mekin oltiin Songkranin hulinoissa mukana keskiviikkona jolloin oli Songkranin pääpäivä täällä Pattayalla. Tästä voit lukea lisää edellisestä kirjoituksestani.

Suomen vieraamme Heidi oli maanantaina täällä vikaa päivää ja jatkoi tiistaina reissuaan muualle Thaimaahan vielä ennen Suomeen paluuta. Kiva oli saada Heidi vieraaksemme tänne!

Jouduimme jättämään jäähyväiset myös ihanille naapureillemme Jatalle, Juhalle, Kallelle ja Lounalle. He jatkoivat matkaansa perjantaina kohti Malesiaa ja Singaporea ja palaavat sieltä kesäksi Suomeen. Heidän lähtönsä jotenkin konkretisoi sitäkin, että pian tämä loppuu meidänkin osalta. Oma oloni onkin ollut viimeisen viikon haikea ja vähän surullinen.

Ennen naapureidemme lähtöä vietimme yhdessä läksiäisiä. Kilistelimme ensin heidän kotonaan ja tämän jälkeen kävimme syömässä. Ihanaa on ollut saada heidänlaisiaan ystäviä ja se tieto lohduttaa, että Suomessa tavataan jälleen.

Samuli, Juha, Jatta ja minä.

Minä ja Jatta.

Lapset.

Kaverukset Luka, Kalle ja Rasmus.

Perjantaina ei haluttu lasten kanssa jäädä tyhjälle altaalle, joten lähdettiin viettämään päivää Harborin Kidzoonaan. Lapset viihtyivät hyvin. Monta tuntia oltiin ja leikit jäi silti ihan kesken kun lähdettiin. Paikka on siitä loistava, että yhdellä sohvalla istuessani näen koko alueen joten pystyin hyvin vahtimaan Miloa sohvalta käsin. Käytin ajan hyväksi poistaen puhelimestani valokuvia, kun muisti on ollut täynnä jo kauan.

Lauantaina kävin yksin ottamassa aurinkoa Heidin talon katolla. Heidi lähti tosiaan jo Suomeen, mutta koska asunnon avaimet olivat vielä mulla niin päätin hyödyntää tilaisuutta. Ai että mä nautin! Oli niin hiljaista ja rauhallista, aurinko paistoi kuumasti ja aina kun tuli liian kuuma pulahdin uimaan. Pari tuntia meni hujauksessa.

Lasten kanssa uitiin vielä omassakin altaassa. Ostettiin Songkrania varten puhelimille vedenpitävät pussit, jotta puhelimet eivät mene rikki ja jotta Songkranissa voi ylipäänsä ottaa kuvia. Nyt uskalsin pitkän harkinnan jälkeen testata pussin todellista vedenpitävyyttä ja upottaa puhelimeni altaaseen. Tässä lopputulos:

Nyt voin siis valokuvata myös veden alla! :)

Sunnuntaina kävin Rasmuksen ja Lukan kanssa elokuvissa katsomassa uuden Smurffit-elokuvan. Niin se lomaviikko taas vierähti. No, pojilla on nyt 5 päivää koulua ja sitten taas viikko lomaa. :D Edessä on nimittäin vuoden viimeinen viisumireissu.

PS. Thaimaalaisilla on ärsyttävä tapa mainita aina siitä, jos joku on lihava, ruma, naamassa on finni tai mitä tahansa huomautettavaa vaan keksivät ulkonäöstä. Tässä tyttöbaarin mainos lavataksissa, siinäkin on pitänyt erikseen mainita että osa tytöistä on rumia.