Koh Mak

Keskiviikkona hypättiin taksiin ja lähdettiin talviloman viettoon. Kohteenamme oli pieni Koh Makin saari lähellä Kambodzan rajaa. Valitsimme saaren siksi, koska halusimme paikkaan jossa olisi rauhallista. Emme kaivanneet mitään aktiviteetteja, ainoastaan kauniita maisemia ja rentoa oleilua.

Ensin meidän piti päästä Tratiin, josta lautat ja veneet saarelle lähtevät. Taksimatkan sanottiin kestävän noin neljä tuntia, mikä on meidän perheelle todella pitkä matka kun ei juurikaan autoilla.

Samuli oli lähtiessä näyttänyt taksikuskillemme puhelimelta hotellin antamat ohjeet oikeasta satamasta, josta vene lähtisi klo 16. Halusimme mennä pikaveneellä, koska sillä matka taittuisi kuulemma tunnissa kun lautalla matka kestäisi kolme tuntia. Koh Mak on sen verran pieni saari, että sinne ei mene lauttoja eikä veneitä kuin pari kertaa päivässä.

Taksimatka kesti ja kesti, pidempään kuin oltiin ymmärretty. Alettiin huolestuneena katsoa kelloa, joka lähestyi neljää. Lopulta oltiin satamassa juuri neljältä, vain kuullaksemme että viimeinen lautta meni kahdelta. Ihmeteltiin tätä, kun hotellilta oltiin nimen omaan sanottu että neljältä menee pikavene. Lopulta selvisi, että oltiin väärässä satamassa. Oikea satama olisi kuulemma ollut 1,5 tuntia aikaisemmin... Ehkä hiukan otti päähän!

Saarelle ei ollut kuulemma mitään mahdollisuutta päästä enää sen päivän aikana. Tai oltaisi voitu vuokrata oma vene kuljettajineen, mutta sen hinta olisi ollut 10 000 bahtia eli noin 270 euroa (vertauksen vuoksi se pikavene jolla meidän oli tarkoitus mennä olisi maksanut reilut 10 euroa per henkilö). Ainoa vaihtoehto oli siis yöpyä Tratissa ja lähteä aamun ensimmäisellä lautalla.

Kuljettaja vei meidät majapaikkaan, joka sijaitsi lähellä satamaa mutta aivan korvessa, keskellä ei mitään. Meren rannalla oli muutama mökki, joissa ei meidän lisäksi ollut muita asukkaita. Vaihtoehtoja ei ollut, oli otettava mökki että on joku paikka jossa nukkua. Hinta oli onneksi vain 30 euroa yöltä. Mökki oli ihan söpö ja terassi oli aivan meren rannalla. 

Vieressä oli myös pieni ravintola (kuten Thaimaassa on aina kaikkialla, jopa keskellä ei mitään), jossa käytiin syömässä. Kaikkien ruoka oli tosi tulista joten jouduttiin lopulta syömään nälkään iltapalaksi mökissä sipsejä ja keksejä, muuta kun ei saanut ostettua.

Ravintolassa.

Koiranpentu, joka näykki mun jalat haavoille.

Kunnes löysi roskiksen jota kaluta.

Kaikki olisi muuten mennyt mukavasti, mutta mökistä löytyi hiiren tai rotan papanoita ja vikinää kuului kaikkialta. Meillä on kerran aiemmin ollut Thaimaan lomamatkalla hyvätasoisessa hotellihuoneessa iso rotta, joten mikään ei enää tule yllätyksenä. Yö tuli sitten torkuttua valot päällä kevyessä unessa vähän väliä vikinään säpsähdellen. Onneksi ulkoa kuulunut meren kohina vähän rauhoitti.

Osa meistä joutui nukkumaan vielä lattialla.

Aamulla kaikki näytti jo paljon valoisammalta terassilla istuskellessa. Lähdettiin heti ensimmäisellä lautalla Koh Makille. Onneksi hotelli Makilla suostui siirtämään meidän vierailun alkamaan vasta päivää myöhemmin, niin ei mennyt yhden yön hotellimaksu hukkaan. Alun perin meidän piti palata kotiin jo lauantaina, mutta nyt paluu siirtyi siis sunnuntaille.

Lauttamatka kesti pari tuntia. Lautta pysähtyi matkalla Koh Koodin saarella.

Koh Koodin satamaa.

Vihdoin oltiin perillä. Koh Mak oli lopulta juuri niin ihana kuin mistä haaveilinkin. Kauniit maisemat, turkoosi meri ja niin ihanan rauhallista! <3

Majoituimme Koh Mak Resortissa, jonka kaikista mökeistä on merinäköala. Hotellialue oli todella viihtyisä.

Mökki oli mukava ja tilava, ainoana kiusana olivat minipienet muurahaiset, joita mökissä vipelsi. Mökissä oli kaksi makuuhuonetta. Kummassakin makuuhuoneessa oli isot ikkunat merinäköalalla. Ai että mä nautin, kun omalla terassilla pystyi istumaan katselemassa merta! 

Lasten huone.

Maisemaa meidän terassilta.

Torstaista sunnuntaihin päivät kuluivat ihanan leppoisasti. Oltiin rannalla ja uitiin uima-altaassa. Pojat uivat mielummin uima-altaassa kuin meressä, sillä merenpohjassa oli paljon lehtiä eikä haluttu astua merisiilin tai rapujen päälle (kumpiakin näin laiturilta). Kyltissä myös varoiteltiin meduusoista, vaikka hotellista sanottiin että hyvin voi uida. Kävin mä kuitenkin meressäkin pulahtamassa.

Uima-altaaltakin oli ihana merinäköala.

Milon aarteita.

Oli myös ihanaa, kun mökin ympärillä oli nurmikkoa. Täällä harvoin pääsee lapset muutenkaan pihalle kirmaamaan, meidän omassa kodissa kun ei varsinaista pihaa ole. Samuli ja Luka harjoittelivatkin mm. capoeiraa. 

Nurmikolta löytyi noin 15 cm pitkä kuollut tuhatjalkainen. Samulin googlettelun perusteella se oli englanninkieliseltä nimeltään "Vietnamese centipede". Se on todella myrkyllinen ja sen pisto / purema tuottaa kuulemma järkyttävän kovaa kipua. Onneksi ei pistänyt ketään. Piti myös varoa oleilemasta palmujen alla, sillä kookospähkinöitä mätkähteli maahan välillä. Sellaista ei olisi kiva saada päähän, voisi olla kohtalokkaat seuraukset.

Mä sain ihanasti saarella myös omaa aikaa ja rauhaa, sillä olin todella sen tarpeessa oltuani kaksi viikkoa yksin lasten kanssa. Otin aurinkoa rannalla meren kohinaa kuunnellen, lueskelin terassilla merta katsellen ja makoilin riippumatossa rannalla hiljaisuudessa musiikkia kuunnellen. Niin ihanaa! Sen rauhan tunteen kun saisi kulkemaan aina mukanaan.

Kävin myös melomassa kajakilla yksin auringonlaskun aikaan. Hieno kokemus, niin kaunista.

Siellä sitä mennään.

Sunnuntai tuli aivan liian pian ja oli aika palata takaisin kotiin. Mielellään olisin pidempäänkin ollut Koh Makilla. Koh Mak muistutti mua taas siitä, miten kaunis ja ihana Thaimaa voi olla. Voi kun pääsisin sinne vielä uudestaan.